Hervantajärven retkeilyalue

Lis

Hervantajärvi

Hervantajärven retkeilyalueelta löytyy noin 10 km opastettua retkeilyreitistöä sekä 2 nuotiopaikkaa, joista Viitastenperän yhteydessä on uniikki, luonnonmukaisesti suunniteltu laavukokonaisuus puuliitereineen ja kuivakäymälöineen.

Aluetta käytetään monipuolisesti muun muassa kävelyyn, hiihtoon, maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun ja alueen reitit vievät luontevasti kohti etelää, Viitastenperälle, missä sijaitsee Tampereen, Kangasalan ja Lempäälän ”kolmen kunnan rajapyykki”. Viitastenperältä jatkuvat opastamattomat luonnonpolut Kangasalan Kaarinanpolkuun ja Lempäälän Birgitan polkuun.

Reitit ja palvelut

Kohteet

Hytinkorpi

Varustus: Opastustaulu

Makkarajärvi

Varustus: Nuotiopaikka, Liiteri, Kuivakäymälä, Opastustaulu

P1 Siltanen

Varustus: Opastustaulu, Parkkipaikka

P2 Hervantajärvi

Varustus: Opastustaulu, Parkkipaikka

P3 Heinurinmäki

Varustus: Opastustaulu, Parkkipaikka

Ruskonperä

Varustus: Opastustaulu

Viitastenperä

Varustus: Laavu, Nuotiopaikka, Liiteri, Kuivakäymälä, Opastustaulu

Sijainti ja saapuminen

Hervantajärven retkeilyalue sijaitsee Hervannan kaupunginosan eteläpuolella, aivan Lempäälän ja Kangasalan kuntien tuntumassa. Alueelle pääsee helposti julkisella liikenteellä, sillä Tampereen seudun joukkoliikenne Nyssen ratikkalinja 3:n sekä bussilinja 13:n päätepysäkit sijaitsevat vain muutaman sadan metrin päässä retkeilyalueen rajoista.

Omalla autolla saapuvia retkeilijöitä palvelevat Vanhalla Hervannantiellä, Salmenkalliontiellä ja Partinkadulla sijaitsevat pysäköintipaikat, joilta kaikilta löytyy myös retkeilyalueen opastaulu.

Kartat

Hervantajärven retkeilyalue (TRE_L201 - pdf)

Katso lisää karttatietoja vasemmasta yläkulmasta löytyvästä linkistä Retkeilykartta.

Luonto ja nähtävyydet

Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualue on Tampereen kantakaupungin laajin luonnonsuojelualue, ja se on kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin omistama. Se rauhoitettiin 86 hehtaarin laajuisena Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksellä 9.11.2018. Alue muodostaa vaihtelevan kokonaisuuden monimuotoisuuden kannalta tärkeistä elinympäristöistä. Rauhoituksen tavoitteena on suojella kokonaisuuden lisäksi erityisesti vanhan metsän, soiden ja arvokkaan kallioalueen ominaispiirteitä sekä eliölajistoa.

Vaihtelevia elinympäristöjä

Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualue on monipuolinen metsäalue. Alueen metsät ovat pääasiassa luonnontilaisen kaltaisia tuoreita ja kuivahkoja kangasmetsiä, joissa on paikoin runsaasti lahopuuta. Alueen pohjoisosassa on myös lehtomaisia piirteitä. Kuuset ja männyt ovat täällä vanhimmissa metsiköissä saaneet kasvaa yli sadan vuoden ajan ja nuorimmissakin muutamia vuosikymmeniä.

Metsäluonnon lisäksi alueella on ojittamattomia rämeitä ja korpia sekä vaihtelevuutta lisääviä vesistöjen
rantoja. Alueella vaihtelevat myös korkeuserot ja paikoin jyrkät kalliorinteet vaikuttavat osaltaan alueen eliölajistoon. Kallioisuus voi tarkoittaa kasveille kuivia, paahteisiakin ympäristöoloja tai kostean
valuvetisiä kalliopintoja suojaisassa varjossa. Näitä molempia löytyy Makkarajärvi-Viitastenperän suojelualueelta. Viitastenperän lahdenpohjukan ympärillä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat jylhäpiirteiset kallioalueet.

Opastettuja reittejä pitkin pääset nauttimaan alueen luonnosta ja näköaloista aiheuttamatta luonnolle haittaa tai häiriötä.

Monipuolinen lajisto kertoo luonnon monimuotoisuudesta

Vaihtelevat elinympäristöt ja maisemat lisäävät elämän monimuotoisuutta suojelualueella. Luonnon monimuotoisuudesta kertovat esimerkiksi vanhan metsän kääpälajisto ja linnusto, kallioalueen harvinaiset sammalet ja jäkälät sekä monet harvinaiset hyönteis- ja kasvilajit.

Alueelta on tavattu 60 kääpälajia, mikä osoittaa alueen olevan arvokas lahopuuta hyväkseen käyttävälle lahottajasienilajistolle. Harvinaisin näistä on vaarantuneeksi luokiteltu, haavalla kasvava poimukääpä. Raidankeuhkojäkälä on Etelä-Suomessa taantunut ja paikoin harvinainen, mutta sen voi löytää kasvamasta Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueella iäkkäiden haapojen rungoilla. Sitä on myös siirretty alueelle kokeiluluontoisesti, mutta juurtuminen alustana käytettyihin haapoihin on toistaiseksi epävarmaa ja voi viedä vuosia.

Makkarajärvellä on pesinyt kaakkuri. Huomioithan alueella liikkuessasi, ettet häiritse kaakkurien mahdollista pesintää meluamalla, uimalla tai uittamalla koiraasi keväisin ja alkukesällä Makkarajärven rannalla, jos havaitset linnut järvellä. Makkarajärvellä asustaa myös harvalukuinen, rauhoitettu ja EU-direktiivien suojaama lummelampikorento. Lisäksi alueelta tunnetaan 260 suurperhoslajia ja 183 kovakuoriaislajia. Huomattavin kovakuoriainen on vanhojen korpikuusikoiden liekokurekiitäjäinen (Agonum mannerheimii), joka nimettiin aikoinaan marsalkka Mannerheimin isoisän, huomattavan kovakuoriaistutkijan C.G Mannerheimin mukaan.

Metsissä voi kuulla tai nähdä vilauksen varttuneiden metsien pesimälajeista, kuten kanahaukasta, varpus- ja viirupöllöstä tai pohjantikasta. Alueella esiintyy myös vähentyneitä ja vaarantuneiksi luokiteltuja metsien varpuslintuja: hömötiaisia, töyhtötiaisia ja punatulkkuja. Nisäkkäistä alueella on havaintoja muun muassa liito-oravasta.